Vielä muutama vuosi sitten “kuolleen internetin teoria” kuulosti lähinnä verkon synkemmältä salaliittoteorialta. Ajatus oli, että suuri osa internetin sisällöstä, keskusteluista ja liikenteestä ei enää olisi ihmisten tuottamaa, vaan bottien, automaation ja algoritmien synnyttämää massaa.
Nyt aihe ei tunnu enää täysin kaukaa haetulta.
Muropaketin uutisoiman tutkimuksen mukaan tekoälyn tuottama ja tekoälyn avustama sisältö on lisääntynyt verkossa voimakkaasti. Imperial College Londonin, Stanfordin yliopiston ja Internet Archiven tutkijoiden mukaan vuoden 2025 puoliväliin mennessä noin 35 prosenttia uusista verkkosivustoista luokiteltiin tekoälyn tuottamiksi tai tekoälyn avustamiksi. Ennen ChatGPT:n julkaisua vuoden 2022 lopulla osuus oli tutkimuksen mukaan käytännössä nolla.
Tämä ei tarkoita, että internet olisi kirjaimellisesti “kuollut”. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että verkon luonne on muuttumassa. Sisältöä syntyy enemmän kuin koskaan, mutta yhä suurempi osa siitä ei ole enää perinteisessä mielessä ihmisen kirjoittamaa, tarkistamaa tai vastuullisesti julkaisemaa.
Tekoäly ei ole ongelma, mutta hallitsematon tekoälysisältö on
Tekoäly itsessään ei ole vihollinen. Päinvastoin, oikein käytettynä se voi nopeuttaa työtä, parantaa asiakaspalvelua, auttaa ohjelmistokehityksessä, automatisoida rutiineja ja tukea tietoturvatyötä.
Ongelma syntyy silloin, kun tekoälyä käytetään massatuotantoon ilman vastuuta, laadunvalvontaa tai lähdekritiikkiä.
Tutkimuksessa ei löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että tekoälysisältö olisi automaattisesti faktuaalisesti väärää. Sen sijaan tutkijat havaitsivat kaksi merkittävää muutosta: tekoälysisällön lisääntyessä verkon ajatuksellinen monimuotoisuus näyttää kaventuvan ja tekstien sävy muuttuu aiempaa silotellummaksi sekä keinotekoisen positiiviseksi.
Toisin sanoen ongelma ei ole vain se, onko yksittäinen tekoälyllä tuotettu teksti oikein vai väärin. Ongelma on laajempi: jos suuri määrä verkkosisällöstä alkaa kuulostaa samalta, ajatella samalla tavalla ja toistaa samoja näkökulmia, internetin arvo tiedon, kokemusten ja aidon asiantuntijuuden lähteenä heikkenee.
Yrityksille tämä on myös tietoturvakysymys
Moni ajattelee tekoälysisältöä ensisijaisesti markkinoinnin, hakukonenäkyvyyden tai median näkökulmasta. Yritysten kannalta aihe liittyy kuitenkin suoraan myös kyberturvaan.
Kun sisällöntuotannon ja automaation kynnys laskee, myös rikollisten työ helpottuu. Tekoälyllä voidaan luoda nopeasti uskottavan näköisiä huijaussivustoja, tietojenkalastelusivuja, valeasiakaspalveluita, väärennettyjä uutisia, roskapostikampanjoita ja haitallisia automaatioita.
Impervan vuoden 2025 Bad Bot -raportin mukaan automatisoitu liikenne ylitti vuonna 2024 ensimmäistä kertaa ihmisten tuottaman verkkoliikenteen osuuden ja muodosti 51 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä. Haitallisten bottien osuus oli raportin mukaan 37 prosenttia koko internet-liikenteestä.
Tämä on yrityksille iso asia. Kyse ei ole enää vain siitä, että palvelimen lokissa näkyy outoja pyyntöjä. Kyse voi olla esimerkiksi:
- kirjautumissivujen automaattisesta kokeilusta
- salasanojen täsmäytyshyökkäyksistä
- verkkokaupan hintojen ja varastosaldojen kaapimisesta
- lomakkeiden ja yhteydenottokanavien väärinkäytöstä
- tekoälyllä tuotetuista huijausviesteistä
- valesivustoista, jotka matkivat oikeaa yritystä
- API-rajapintoihin kohdistuvista hyökkäyksistä
- palvelunestohyökkäysten ja bottikuorman kasvusta
Impervan raportti nostaa esiin myös sen, että API-rajapinnat ovat entistä suurempi kohde: vuonna 2024 jopa 44 prosenttia edistyneestä bottiliikenteestä kohdistui API-rajapintoihin.
Tämä on tärkeä huomio, koska nykyaikaiset verkkopalvelut, verkkokaupat, mobiilisovellukset, integraatiot ja tekoälyagentit käyttävät lähes aina rajapintoja taustalla.
“Kuollut internet” näkyy käytännössä myös tavalliselle käyttäjälle
Tavalliselle käyttäjälle ilmiö näkyy usein arkisemmin. Hakutuloksissa vastaan tulee sivuja, jotka näyttävät ensisilmäyksellä hyödyllisiltä, mutta eivät oikeasti vastaa kysymykseen. Sosiaalisessa mediassa kommentit voivat näyttää aidolta keskustelulta, vaikka osa niistä on automaation tuottamaa. Sähköpostissa huijaukset muuttuvat kieliasultaan paremmiksi, uskottavammiksi ja vaikeammin tunnistettaviksi.
Aiemmin monen huijausviestin tunnisti kömpelöstä kielestä. Nyt tekoäly voi kirjoittaa sujuvaa suomea, matkia yrityksen viestintätyyliä ja rakentaa viestin, joka näyttää huomattavasti uskottavammalta kuin perinteinen massahuijaus.
Tämä tarkoittaa, että vanha ajattelutapa “kyllä käyttäjä huomaa, jos viesti on huijaus” ei enää riitä.
Hakukonenäkyvyydessä aitous nousee arvoon
Yritysten verkkosivujen kannalta kehitys on kaksijakoinen.
Toisaalta tekoälyllä voidaan tuottaa paljon sisältöä nopeasti. Toisaalta sama mahdollisuus on kaikilla muillakin. Kun verkko täyttyy geneerisestä tekoälysisällöstä, aidon asiantuntijuuden, kokemuksen ja yrityksen oman äänen merkitys kasvaa.
Hyvä SEO ei ole enää pelkkää avainsanojen ripottelua. Tulevaisuudessa korostuvat entistä enemmän:
- oikea asiantuntemus
- yrityksen oma kokemus ja näkökulma
- selkeät lähteet
- laadukas tekninen toteutus
- sivuston nopeus ja turvallisuus
- käyttäjälle oikeasti hyödyllinen sisältö
- luotettavuus ja läpinäkyvyys
Tekoälyä voi käyttää apuna, mutta yrityksen ei kannata rakentaa verkkonäkyvyyttään pelkän massatuotetun sisällön varaan. Jos kaikki julkaisevat samanlaista sisältöä, voittaja on se, jolla on oikeaa osaamista, dataa, kokemuksia ja uskottavuutta.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt?
Yrityksen ei tarvitse pelätä tekoälyä, mutta sen vaikutuksiin kannattaa varautua. Suomi Solutionsin näkökulmasta tärkeintä on yhdistää kolme asiaa: tekninen suojaus, laadukas ylläpito ja fiksu sisällöntuotanto.
Ensimmäiseksi verkkosivuston tekninen tietoturva pitää olla kunnossa. Tämä tarkoittaa ajantasaisia ohjelmistoja, suojattuja kirjautumisia, lokien seurantaa, varmuuskopioita, palomuuria, bottisuodatusta ja järkevästi määriteltyjä käyttöoikeuksia.
Toiseksi yrityksen pitää ymmärtää, mitä sen verkkopalveluissa tapahtuu. Lokit, kirjautumisyritykset, lomakkeiden väärinkäyttö, roskaposti, haitallinen bottiliikenne ja epänormaalit kuormituspiikit eivät saa jäädä täysin näkymättömiksi.
Kolmanneksi sisällöntuotannossa pitää panostaa laatuun. Tekoäly voi auttaa luonnostelussa, ideoinnissa ja teknisessä kirjoittamisessa, mutta lopullinen vastuu, asiantuntemus ja yrityksen oma ääni pitää säilyttää ihmisellä.
Suomi Solutions auttaa yrityksiä tässä muutoksessa
Suomi Solutions seuraa aktiivisesti tekoälyn, kyberturvan ja verkkopalveluiden kehitystä, koska nämä eivät ole enää erillisiä asioita. Verkkosivusto ei ole vain käyntikortti, vaan osa yrityksen digitaalista toimintaympäristöä. Siksi sen pitää olla nopea, turvallinen, valvottu ja luotettava.
Autamme yrityksiä muun muassa WordPress-sivustojen ylläpidossa, tietoturvassa, palvelinympäristöissä, varmuuskopioinnissa, päivityksissä, teknisessä valvonnassa sekä tekoälyratkaisujen käyttöönotossa. Lisäksi tarjoamme Linux-ympäristöihin tietoturvatarkastuksia, joilla voidaan tunnistaa riskejä ennen kuin niistä tulee oikeita ongelmia.
Tekoäly muuttaa internetiä nopeasti. Samalla bottien, automaation ja huijausten määrä kasvaa. Yrityksen paras suoja ei ole paniikki, vaan hyvä perustekeminen: ajantasaiset järjestelmät, järkevä valvonta, turvalliset käytännöt ja asiantunteva kumppani.
Internet ei ehkä ole kuollut, mutta se on muuttunut. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että oma yritys ei jää tämän muutoksen jalkoihin.
